~Kimmyn ja Zellgadiksen ensitapaaminen~

Kim: *Juoksee vesisateessa* Shimatta… Miksi minun piti juuri tällaisena päivänä saada töistä vapaapäivä ja mennä sienimetsään…? Olisihan minun pitänyt tietää, että alkaa ukkostaa… *Loikkaa nopeasti suurelta kiveltä alas jatkaen sitten juoksuaan* Ja miksi minun piti tulla vielä toiseen ulottuvuuteen keräämään niitä sieniä…? Watashi wa baka… Hhmm… *Huomaa äkkiä kauempana maassa makaavan hahmon ja pysähtyy paikoilleen* Huh? Kuka tuo on? Onko hän loukkaantunut? *Ottaa nopeasti muutaman askeleen kohti maassa makaavaa hahmoa ja kumartuu sitten tätä kohden* Hei… Oletko loukkaantunut? *Laskee kätensä hahmon olalle ja kääntää tätä hieman nähdäkseen hahmon kasvot* Hhhmm? Sehän on jokin kivigolemin sukulainen… Chimera? *Pyyhkäisee hieman kädellään chimeran suupielessä olevaa verta pois*

Chimera: *Äännähtää vaimeasti ja avaa hieman silmiään* Nani…? *Kääntää katseensa vierelleen kyykistyneeseen tyttöön* Dare…? *Puhuu hiljaisella ja väsyneellä äänellä*

Kim: Ssshh! Älä puhu tai yritä liikkua… *Nappaa harteillaan olleen mustan viitan ja laskee sen maassa makaavan chimeran päälle*

Chimera: *Vavahtaa hieman ja katsoo hetken tyttöä kummastunut ilme kasvoillaan* Miksi sinä… *Sulkee hitaasti silmänsä ja menettää tajuntansa*

Kim: Hhmm… Pyörtyi… Hänet on saatava suojaan sateelta… Mutta minne…? *Katselee hetken ympärilleen kunnes huomaa vähän matkan päässä olevan luolan* Aha! En muistanutkaan, että se oli noin lähellä… *Kääntää jälleen katseensa maassa makaavaan chimeraan* Kuinkas minä saan sinut tuonne raahattua…? *Kohottautuu viimein seisomaan ja asettaa kätensä chimeran kainaloiden alle alkaen raahata tätä kohti luolaa*

Chimera: *Pyörtynyt*

Kim: *Raahaa chimeraa ja saa tämän viimein luolalle* Onneksi keräsimme Fayn kanssa tänne viime kerralla puita ja kuivia sammalia.. Saan tehtyä nuotion… *Raahaa chimeran kauemmas luolan suusta ja jättää tämän makaamaan maahan* Minne se Fay oikein varastoi ne puut? *Vilkaisee nopeasti ympärilleen ja huomaa kasan kuivia puita luolan nurkassa* Yoi! *Astelee puiden luo ja pinoaa niistä osan syliinsä* Toivottavasti minulla on mukanani tarpeeksi sidetarpeita hänen haavojensa hoitoon… *Katsahtaa edelleen tajutonta chimeraa huolestuneena* Fay kehotti minua ottamaan ensiapulaukun mukaan sienestämään mutta en usko, että hän arvasi minun käyttävän sitä ihan näin… *Asettelee puut nuotion muotoon ja asettelee hieman kuivaa sammalta puiden väliin* Minne ne tulitikut nyt joutui…? *Alkaa kaivella reppuaan kunnes löytää pienen tulitikku rasian repun sivutaskusta* Hhhmm… *Hymyilee ja sytyttää yhden tikuista palamaan asettaen sen sitten nuotioon*

Chimera: *Makaa vähän matkan päässä nuotiosta edelleen tajuttomana*

Kim: *Saa nuotion syttymään ja alkaa nyt kaivella repustaan esiin ensiapulaukkuaan* Toivottavasti sade lakkaa pian jotta pääsen jatkamaan matkaani kotiin… Fay saattaa huolestua jos viivyn liian kauan… *Astelee nyt maassa makaavan chimeran luo ja laskeutuu jalkojensa päälle tämän viereen* No niin… Katsotaanpas… *Alkaa tutkia chimeran kehossa olevia haavoja ja heittää tämän paidan pois* No onneksi haavoja ei ole paljoa ja ne on helppo hoitaa… Noita mustelmia ja ruhjeita sen sijaan on sitäkin enemmän… Mutta onneksi minulla on niihinkin rasvaa joka hävittää ne melkein kokonaan! *Ottaa tarvitsemansa tarvikkeet laukusta ja alkaa hoitaa chimeran haavoja*




Joitakin tunteja myöhemmin…

Kim: *On tehnyt sammalista pehmeämmän alustan ja asettanut chimeran sille nukkumaan* Hhmm… Sade ei ole vieläkään lakannut… *Katsoo hetken luolan suuaukosta näkyvää sadetta kunnes istahtaa nuotion viereen ja lisää siihen yhden puun*

Chimera: *Nukkuu rauhallisesti Kimmyn tekemällä vuoteella tytön musta viitta peittonaan*

Kim: *Vilkaisee chimeraa painaessaan päänsä koukistettuja jalkojaan vasten* Hhmm… *Painaa hetken päästä silmänsä kiinni miettien hiljaa*




Jonkin ajan kuluttua…

Kim: *Asettaa nuotioon jälleen uuden puun ja vilkaisee nopeasti chimeraa huolestunut ilme kasvoillaan* Hhmm… Hän ei ole vieläkään herännyt…

Chimera: *Hengittää rauhallisesti nukkuessaan*

Kim: Hhmm… *Kääntää katseensa jääden tuijottelemaan nuotiota*

Chimera: *Äännähtää hiljaa avatessaan silmänsä ja tuijottaa hetken eteensä yrittäen tajuta mitä on tapahtunut* Nani…? *Kääntää katsettaan hitaasti kuullessaan nuotion rätinän ja huomaa nuotion vieressä istuvan tytön* Ooooo…

Kim: *Asettaa jälleen uuden puun nuotioon ja huokaa syvään tuijotellessaan liekkejä hymy kasvoillaan*

Chimera: Ano… *Tuijottaa tyttöä kummastunut ilme kasvoillaan*

Kim: Hhmm? *Kääntää katseensa chimeraan päin kuullessaan äänen* Kas, sinä heräsit. Mikä on vointi? *Kääntyy kokonaan chimeraan päin ja konttaa luolan lattiaa pitkin tämän viereen*

Chimera: Ööhh… Ihan hyvä… kai… *Katsoo vierelleen istunutta tyttöä* Voisitko nyt kertoa kuka oikein olet? En ole nähnyt sinua täällä ennen…

Kim: Aaah! Ai niin. Anteeksi. Olen Kimberly mutta voit kutsua minua Kimmyksi. En olekaan täältä kotoisin. Olin vain käymässä sienimetsässä täällä kun ukkonen yllätti minut.

Chimera: Mmm… *Vilkaisee päällään olevaa viittaa* Onko… Onko tämä sinun?

Kim: *Nyökkää iloisesti hymyillen* On se, mutta sinä tarvitset sitä enemmän juuri nyt kuin minä. Kuka muuten olet ja kuinka jouduit tuohon kuntoon?

Chimera: *On hetken vaiti ja sulkee silmänsä* Nimeni on Zellgadiss… Eräs hirviö hyökkäsi kimppuuni… Voitin kyllä mutta olin jo huonossa kunnossa… Kaaduin maahan enkä enää jaksanut nousta ylös. Sitten sinä tulit… *Avaa jälleen silmänsä ja katsahtaa vierellään istuvaa tyttöä* Kim…. Kiitos kun autoit minua…

Kim: *Hymyilee* Ei kestä kiittää. Sinun pitää levätä vielä. Haavasi eivät kuitenkaan parane hetkessä. Sidoin ne kyllä parhaan taitoni mukaan mutta silti…

Zellgadiss: *Nyökkää vain hiljaa ja sulkee silmänsä*

Kim: *Jää istumaan chimeran viereen ja katselee tätä iloisesti hymyillen*




Seuraavana aamuna…

Kim: *On nukahtanut vähän matkan päähän chimerasta*

Zellgadiss: *Avaa hitaasti silmänsä ja kohottautuu hiljaa istumaan viitan pudotessa tämän syliin* Hhmm… *Katselee hetken mahansa ympärillä olevaa kireää sidettä ja vilkaisee sitten kättään* Hän on osannut sitoa siteet taitavasti… *Puhuu hiljaa ja vilkaisee nukkuvaa tyttöä* Hhmm… Minnehän hän on laittanut minun paitani…? *Katselee hetken ympärilleen kunnes huomaa luolan seinässä oleviin pieniin teräviin kiviin kuivamaan kiinnitetyn paitansa* Siellä… Hhmm… *Nousee hitaasti seisomaan katsahtaen samalla nukkuvaa tyttöä* En kyllä tiedä miksi autoit minua… Mutta kiitos siitä… Hhmm… Tämä on sinun… *Laskee mustan viitan tytön päälle ja astelee ottamaan paitansa seinältä*

Kim: Mmm… *Herää kuullessaan luolassa askeleita ja kohottautuu nopeasti istumaan* Ze… Zellgadiss? *Katsoo paitaa päällensä pukevaa chimeraa hieroen silmiään vielä hieman unisena* Aiotko muka jo nyt lähteä liikkeelle?

Zellgadiss: Aion. Olen jo tarpeeksi kunnossa. *Saa kiskottua paitansa päälleen*

Kim: *Kohottautuu seisomaan ja asettaa viittansa harteilleen* Minusta sinun kannattaisi kyllä vielä levätä mutta jos olet sitä mieltä, että pärjäät jo niin… *Nappaa reppunsa maasta ja heittää sen selkäänsä* Koska sade on lakannut niin minäkin palaan kotiin.

Zellgadiss: *Nyökkää ja astelee sitten luolan suu aukolle katsahtaen ylös pilvettömälle taivaalle*

Kim: *Astelee chimeran vierelle ja vilkaisee taivaalle* Kaunis ilma… Ja juuri tänään kun minun pitäisi palata töi…. *Tajuaa samassa hetkessä olevansa myöhässä töistä* OUU! TYÖT! Unohdin mennä tänä aamuna töihin! Nyt pomoni listii minut… *Pinkaisee nopeasti juoksuun ja vilkaisee juostessaan taakseen* Toivottavasti paranet pian Zellgadiss! Ehkä tapaamme vielä joskus! *Heilauttaa kättään hyvästiksi juostessaan*

Zellgadiss: *Katsoo tytön perään kunnes tämä katoaa puiden taakse* Hhmm… Kummallinen tyttö… *Jää seisomaan luolan suun eteen miettien viime yön aikana tapahtuneita tapahtumia*

THE END