Author:
Fay
Uusi ajatus
(6.9.2000)
En ollut koskaan ajatellut häntä,
en uhrannut aikaani häneen.
Sitten yksi ilta, yhteinen ilta.
Kuinka se muuttikaan kaiken…
Vain katse, vain muutama sekunti,
muutama sekunti, koko iltana, minulle.
Se todella oli minulle.
Ajatukseni kulkeutuvat aina samaan.
Häneen ja siihen hetkeen,
niihin muutamaan sekuntiin,
sekunteihin, jotka olivat vain minulle.
Totta vai tarua?
(6.9.2000)
Yksisarvinen laukka luokseni.
Tunnen käden olallani,
hevonen on poissa.
Näen haukan, kauniin linnun,
liitävän taivaan halki, hiljaa.
Käsi on poissa, en tunne,
en näe, en aisti, vain kadonnut.
Huomaan ystävän, ihmisen,
joka on niin rakas, niin kaukana.
Tervehdin, hän on poissa,
kadonnut elämästäni.
Olen yksin, pelkään unta, jossa
yksisarvinen laukkaa luokseni…